*

JairiPalonen

Mitä tehdään ylijäämä ihmisillä ?

Ennusteen   mukaan tulee noin  30-50 prosenttia suomalaisista olemaan työttöminä tai pätkätöissä – "puuhastelemassa", noin 20-30 vuoden päästä. Keitä nämä kaikki työttömät ja pätkätyöläiset sekä ylijäämä ihmiset tulevaisuudessa ovat? Ovatko he henkilöitä , jotka eivät ole välittömässä taloudellisesti tuottavassa työssä, työttömät,sairas- eläkeläiset, kotiäidit, syrjäytetyt nuoret, opiskelijat, tai työttömyydestä johtuen vapaaehtoistyötä tekevät toimivat ihmiset.

Robotit ja automaatio hoitavat yhä enempi tulevaisuudessa tuotannolliset työt, jos Suomessa ylipäätään mitään enää valmistetaan vuosien päästä. Tuotanto, automaatio ja investoinnit tapahtuvat jo nyt pääasiassa muualla kuin Suomessa ja muutosvauhti senkun kiihtyy, osaamista tietoa/taitoa viedään halvempiin tuotantomaihin, suomalaisella verorahalla. Teollisen laajasti työllistävät työpaikat häviävät suomesta, joka on hidastanut työllisyysastetta. Sama kehitys näyttää koskevan myös palvelusektoria, sitä joka bruttokansantuotteeseen lasketaan ja johon nykypuolueet siksi myös tulevaisuuden toiveensa perustavat.

Talouskasvu ei ole Suomellekaan kestävä ratkaisu ihmisten ja yhteiskunnan ongelmiin. On aika turha näperrellä eläkeiän nostojen ja ikuisen tehostamisen parissa, kun todella perinpohjainen muutos on tarpeen ennemmin tai myöhemmin. Muutos, joka koskee taloutta rahaa, työtä, jakamista,sekä koko ihmisen elämänkaarta. Yksi keskeinen osa muutosta on ihmisen arvon nostaminen takaisin yli rahan. Yksi suurimpia haasteita tulevassa kehityksessä on päätöksentekijöiltä . Suomessa työttömiin suhtaudutaan toisen luokan kansalaisina, joilla hädin tuskin on ihmisarvoa. On kuitenkin kansantaloudellisesti ja inhimillisesti ottaen traagista, jos suuri osa yhteiskunnasta sekä sosiaalisesta pääomasta päästetään syrjäytymään ja heidän potentiaaliaan ei pystytä käyttämään.

Tähän väistämättömään kehitykseen varautuminen tulisi aloittaa juuri nyt ,ennenkaikkea päättäjien asenteiden muutoksella. Haastetta riittää myös miten eri järjestöt pystyvät tarjoamaan paljon vapaa-aikaa omaaville yhteiskunnasta syrjäytyteille "ylijäämä" työttömille mielekästä tekemistä, yhteisöllistä toimintaa ja mahdollisuutta kehittää itseään, ja olla osana tätä yhteiskuntaa, ilman tätä järjestöjen rahoitusta ja toimintaa yhteiskunta romahtaa.

Aika näyttää ryhtyykö "taas" jokin uusi poliittinen ryhmä ajamaan juuri tämän suuren kansanryhmän asioita vai taipuvatko nykyiset puolueet, elinkeinoelämä sekä ay-liike vastaamaan väistämättömästi muuttuvan yhteiskunnan haasteisiiin, ja muuttamaan tulonjakoa ja työtä laajemman sosiaalisen pääoman ylläpitämiseen, askeleita takaisin laajamittaista hyvinvointi valtiota, joka kansantaloudellisesti olisi kestävä kehitys.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Hyvä puheenvuoro.

"Mitä tehdään ylijäämä ihmisillä !"

Muuatta blogistia mukaellen, passiivimuodolla voidaan (sic!) noitua ymmärrys.

Kysykäämme siis otsikon lisäksi vielä: "Kuka/ketkä tulevat tekemään jotain "ylijäämäihmisillä"? Nuo ihmiset itsekö, vai jäävätkö he passiivisina odottamaan, että joku muu tekisi heille/heillä jotain?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Ennusteen mukaan"

Minkä ennusteen? Et maininnut lähdettä, ennusteen laatijaa, perusteita tai muutakaan, linkistä puhumattakaan.

Alla olevassa linkissä näkyy Suomen työllisyysasteen kehitys viime vuosikymmeninä, 90-luvun laman tuomaa poikkeusta lukuunottamatta suunta on pikemminkin ylöspäin, eritoten iäkkäämiissä ryhmissä:

http://findikaattori.fi/fi/41

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuo nyt oli yksi keskusteluketju muiden mukana. Lähteenä yhtäläinen tämän sinun blogisi kanssa.

Kun 50-luvulla vielä kolmasosa suomalaisista sai elantonsa maataloustyöstä, niin se alue on automatisoitunut siinä määrin, että vain 2-3% suomalaisiasta enää elää sillä työllä. Ja tuotanto on kaksinkertainen niihin aikoihin verrattuna.

Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tuo kolmasosa olisi jäänyt työttmömäksi. Ylempänä esittämissäni työllisyyskäyrissä ei näy niitä aikoja, mutta silloin kokonaistyöllisyysaste oli paljon alhaisempi kuin nykyään. Hyvin suuri osa naisista oli kokonaan työvoimakäsitteen ulkopuolella ja heidän määränsä alensi töllisyysastetta merkittävästi.

Mutta siihen aikaan ei työskennelty IT-alalla, ei juuri konsultteina, ei kovin paljon mainosalalla ja viihdeteollisuuskin oli paljon vähäisempää kuin nykyisin. Työtehtävät siis muuttavat muotoaan ja kun automatisoinnin tarkoituksena on tuotantomäärien kasvattaminen, niin jollain tavoin tuotannon jakaminen yhteiskunnan jäsenten kesken edelleenkin on välttämätöntä järjestää. Markkinataloudessa se järjestyy kysynnän ja tarjonnan kautta. Rikkaat tuotantovälineiden omistajat eivät halua niitä tuotteitaan juuri sen enempää kuin nytkään. Kyllä ne muualle pitää pystyä myymään.

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen Vastaus kommenttiin #6

"tuotannon jakaminen yhteiskunnan jäsenten kesken edelleenkin on välttämätöntä järjestää" Olen samaa mieltä.

Tuotannon jakaminen/tulonjakoa joka nyt suosii hyvin toimeentulevia, ja tuottaa ylijäämäihmisiä, tämähän oli blokini viesti.

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

”Yhdysvalloissa on arvioitu, että robotit voivat viedä jopa 40 prosenttia työpaikoista, kun ne laajentuvat autonomiseen liikenteeseen ja palvelualoille. - - -
Seuraava mullistus ovat mobiilit kollaboraatiorobotit, joita ei ole pultattu maahan kiinni.”

http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/robotit-uhkaavat...

Raportti mainitsee toisaalta, että vanheneva väestö tarvitsee tulevaisuudessa yhä enemmän auttavia käsiä. Ratkaisematta lienee, kuka tai mikä pystyy maksamaan kohtuullisen palkan kasvaville hoitajamäärille; lisääntyville käsityöläisille.

Käyttäjän HeikkiRinnemaa kuva
Heikki Rinnemaa

:)

Ylijäämäihmiset,,hmm,, ilmeisesti yhteiskunnat on kehittyneet tekniikan myötä sellaiseksi että perustarpeisiin perustuvan työtuntien määrä on jo saavuttanut maksiminsa ja nyt koetetaan työllistää sitten monenlaisella hilavitkuttimella ja näennäistyöllä sitten ihmisiä kuluttamaan enemmän jotta syntyisi sitä näennäistyötä enemmän. Entä kun ihmiset alkaa säästämään, eli tarpeeton kulutus katoaa vielä tehokkaammin, huomataan että vähemmällä työtuntien määrällä selviää elämästä. Huomataanko sitten että palataan aikaan aiempaan, aikaan jolloin perhe eli usein yhden tuloilla ja sekin oli hyväksyttävää ja hienoa että äiti oli kotona hoitamassa lapsia ja isä tienasi. Sinänsä joskus miettii että onko se ollut loppujen lopuksi hyvä kehitys että tuotanto/palkat kilpaillaan niin pieneksi että on oltava molempien vanhempien töissä elättääkseen lapsensa jotka on hoidossa.
Kai sitä tulevaisuudessa hilavitkuttimien ja kulutusjuttujen sijaan joutuu yhteiskunta enemmän miettimään miten yhteiskunnan perustarpeet tyydytetään siten että kaikki pysyy junassa mukana, ylijäämäihmisetkin, me tulevat vanhukset. :)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Asiaan liittyen ja edellä esittämiäni näkökantojani tukien löysin nyt illalla sattumalta oheisen kolumnin:

"Brittiprofessori rauhoittelee – robotit eivät tuhoa työtä"

https://yle.fi/uutiset/3-9876296

(Mm.: "Jotkut työt vähenevät ja toiset lisääntyvät. Näin on aina tapahtunut, eikä ole syytä olettaa että tälläkään kertaa kokonaisvaikutus olisi se, että meillä olisi vähemmän työpaikkoja.") Lukekaa koko juttu, se ei ole pitkä, mutta ytimekäs!

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

"Uudet työpaikat syntyvät pitkälti palveluammatteihin ja esimerkiksi hoivatyöhön. Noissa ammatteissa palkkataso ei ole koskaan ollut järin korkea."
Totta miten tällä kansantalous saadaan nousemaan ? Kansantaloutta tuovat työpaikat katoavat lisääntyvän automaation myötä, miten tämä tuotanto jaetaan ? Työtä kyllä riittää, mutta ei maksajia, nythän suuntaus jo näkyy töelämässä, pätkätyöt kolmannen sektorin halpatyövoima ym.

Kyllä näitä professoreita on, joiden ajatusmailma ei aina näe totuutta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

On olemassa professoreja, jotka eivät todellakaan näe totuutta realalitilanteen ja pragmaattisuuden kannalta. Se on hyvin yleistä. Mutta tämä nimenomainen professori on tässä asiassa poikkeus.

Markkinatalous ohjaa sinällään kansantalouden resurssien allokointia ja tuotannon jakamista yhteiskunnassa. Siinä saavutetaan aina tasapaino. Ylimääräistä tuotantoa ei tehdä, vaan ainoastaan se, mikä menee kaupaksi ja jolle on kysyntää. Tämä tulee toteutumaan myös robottien ottaessa entistä enemmän roolia teollisuudessa.

Kuten varmaan ymmärrät, on nurinkurista ajatella, että robotisoinnin edetessä tuotantomäärät pienenisivät, koska ihmisillä ei ole varaa tuotantoa ostaa. Päinvastoin, robotisoinnin ideana on tehostaa ja halventaa tuotantoa, jotta yhä useampi voisi niitä tuotteita ostaa. Teollisen tuotannon halventumisen myötä palvelutehtävät tulevat vastaavasti kalliimmiksi. Parturissa käyminen tulee maksamaan enemmän ja putkimiesten taksat nousevat. Toisin sanoen ihmiset tienaavat mm. kyseisissä ammateissa enemmän.

Yhteiskunnan rakenne tulee muuttumaan, kuten se on tehnyt aina. On outoa, että niinkin selkeä esimerkki kuin tuo maatalouden automatisoituminen onkin ollut silmiemme edessä, ei yleensä riitä vakuuttamaan asiaa monille skeptikoille. Muutaman vuosikymmenen kuluttua tavaratuotantoon liittyvät teolliset työpaikat ovat pitkälti kadonneet samalla tavalla. Ja eihän niitä lippalakkiduunareita enää ole väestöstä nytkään lähestulkoonkaan samaa osuutta kuin vielä 60-luvulla. Paperitehtaissa istuu kolme ukkoa vuoroa kohden monitorien edessä kahvia juoden katsellen tylsää kuvaruutua, jonka ohjelman genre ei todellakaan ole Renny Harlinin käsialaa.

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen Vastaus kommenttiin #10

"Mutta tämä nimenomainen professori on tässä asiassa poikkeus."
Väitän vieläkin että sinä ja professorisi on väärässä.

Automaation myötä työpaikat on vähentyneet, tämä nyt näkyy selvästi tilastoissakin, korvaavia todellisia kansantalouteen vaikuttavia työpaikkoja ei ole syntynyt.
Nyt nämä "ylijäämäihmiset puuhastelevat kunnan/valtion maksamilla työpajoilla , yksilö + muilla valmentajilla. Sinänsä hyvä että heitä tuetaan arjen toimintakyvyssä, mutta ei tämä puuhastelu kansantaloutta kasvata.

Meillä on jo syntynyt kolmannen sektorin halpatyövoimaa.
Esim. Työntekijä ollessaan päivärahalla tai kela korvauksella saa tienata 300€ kuukaudessa työntekijä saa noin 6,50€ h kun siihen lasketaan juokseva kesälomaraha palkka on noin 10€ , miten tätä kansantaloutta nostaa jos suunta on tämä.

Kaikista tuottesta on jo ylitarjontaa automaatio vain lisää sitä, myös tavaran hinta laskee, ongelmana miten tuotannosta tulevat tulot jaetaan, jos työvoimaa ei tarvita ja näitä ylijäämä ihmisiä tulee lisää.

En jaa misään määrin ajatustasi kanssasi, tilastot tukevat toista mitä sinä ja provesuurisi ajattelevat

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #11

Tilastot osoittavat, että työpaikkojen määrä on voimakkaasti kasvanut viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana. Eikä se johdu pelkästään väkiluvun kasvusta.

Kaikki työnteko, josta maksetaan palkkaa, kasvattaa kansantaloutta. Samoin kaikki pienyrittäjyys. Asia on jo määritelmallisesti siten. Valtion virkamiesten määrä, samoin kuin valtio-omisteisissa yhtiöissä toimivien henkilöiden lukumäärä (sikäli kuin sillä nyt mitään tekemistä on tämän asian kanssa), ovat olleet viimeisen kymmenen vuoden aikana laskusuunnassa. Kunnallisella puolella tosin viranhaltijoiden osuus on ollut nousussa, mutta siellä kiinnitetään myös enemmän huomiota virkojen todelliseen tarpeellisuuteen, kun päätöksenteko tapahtuu lähempänä omaa elinpiiriä ja kukkaroa.

"Kaikista tuottesta on jo ylitarjontaa automaatio vain lisää sitä, myös tavaran hinta laskee, ongelmana miten tuotannosta tulevat tulot jaetaan, jos työvoimaa ei tarvita ja näitä ylijäämä ihmisiä tulee lisää."

Tuotteista ei suinkaan ole ylitarjontaa, vaan niitä tuotetaan niin paljon kuin menee kaupaksi. Sitä kaupankäyntiä pyritään tosin äärimmäisellä vimmalla lisäämään esimerkiksi mainonnan avulla, mikä luo mielikuvan "ylituotannosta". Myynnin edistämisessä toimiikin kansantaloudessa nykyään enemmän ihmisiä kuin tuotannossa ja tämä suhde tulee entisestäänkin voimistumaan.

Ongelmana ei tule olemaan miten tuotannosta tulevat tulot jaetaan, sillä markkinatalous hoitaa tuon jaon kaiken aikaa. Suurteollisuuden kohdalla omistajat jakautuvat joka tapauksessa laajasti pienosakkaiden suuntaan ja sitä suurteollisuutta tulee olemaan kansantalouden kokonaistuotannosta entistä vähemmän. Sellaiset alueet kuin peliteollisuus, viihdetuotanto, myynninedistäminen ja markkinointi, matkailuala, erilaiset ruohonjuuritason palveluammatit, konsultointi, ravintolapalvelut j.n.e. tulevat haukkaamaan yhä kasvavan leijonanosan kansantaloudesta, koneiden ja robottien hoitaessa tavaratuotannon vapauttaen näin ihmisen siitä työn kirouksesta, joka hänelle paratiisista karkoittamisen yhteydessä langetettiin. ("Otsasi hiessä tulee sinun leipäsi syömän")

Tuo robottivastaisuus on täsmälleen samaa kuin päreen vuolijan kiukuttelu Juhani Ahon teoksessa "Siihen aikaan kun isä lampun osti" tai sitten 70-luvun metsureiden parkuminen monitoimikoneiden käyttöönotosta j.n.e. Kehitys kehittyy ja hyvä niin.

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen Vastaus kommenttiin #12

Turha meistä on näistä vääntää, kun tilastot osoittavat toista, nykyinen tuotanto/tulonjako jakaa hyvinvointia poliittisten voimasuhteiden mukaan, ja tulee olemaan yhä enemmän. Pohjoismainen hyvinvointi on perustunut laajamittaiseen työntekoon ja tulonjakoon ja pieniin palkkaeroihin.Työpaikat onkin pysynyt suomessa.

Totta kai työmenetelmät on kehittynyt automaation myötä, joka vähentää työpaikkoja,myös teolliset työpaikat ovat huvenneet suomesta, korvaavaa työtä näille työttömille ei ole löytynyt, onko syy matala koulutus, koska työelämän vaatimukset on kasvanut.Työpaikat syntyykin matalapalkka aloille, sekä julkiselle sektorille, lähinnä hoiva aloille, ei tämä kyllä kansantaloutta nosta, onhan valtio ja kunnat velkaantunut, joten tuo sinun yhtälösi ei vaan toimi.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #13

Jo ensimmäisessä kommentissani pukkasin findikaattori tilaston työllisyysasteen kehityksestä. Ja eilen tuli ekonomistin arvio siitä, että ensi vuonna BKT ylittää reaalisesti Suomen historian korkeimman tason.

En tiedä mihin tilastoihin näkemyksesi pohjautuu.

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen Vastaus kommenttiin #14

Syrjäytymisen syyt ovat monitahoisia. Yksi liittyy työhön ja sen muuttumiseen. Työllisyys on jäänyt korjaamatta parempiin pohjoismaisiin lukemiin hallitukselta toisensa jälkeen. Sillä on hintansa, eikä mikään puolue pysty pesemään siitä käsiään.

Työ on perinteisesti ollut suomalaisille paitsi taloudellinen turva, myös keskeinen sosiaalisten suhteiden ylläpitäjä. Työttömyys koskettaa etenkin nuoria, joiden täytyy pinnistellä lujasti ansaitakseen samanlainen elintaso kuin aiemmilla sukupolvilla. Samaan aikaan joka kymmenes 20–24-vuotiaista on vaarassa syrjäytyä.

Teknologinen kehitys jakaa voimakkaasti ihmisiä niihin, jotka omaksuvat nopeasti uusimmat tekniset sovellutukset ja niihin, joille nämä tuottavat vaikeuksia. Koulutuksen ja uudelleenkoulutuksen merkitys korostuu, toisaalta yksillölliset oppimiset ei anna kaikille mahdollisuuksia kouluttautua, ja tämä ryhmä kasvaa yhä enempi ja nyt vie jo kokonaispääomasta miljardeja.

Alueiden kehityksen erilaistuminen aiheuttaa syrjäytymistä. Nuoret muuttavat kaupunkeihin ja maaseudun väestö vanhenee samalla kuin palvelut maalla heikkenevät. Tämä vaatii yhteiskunnalta yhä enemmän.

Kaikki tämä yhdessä tuottaa ylijäämäihmisiä !

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset