*

JairiPalonen

"Ruotsin kielen asema vakaa"

21.11.2017 "Suomenkieliset haluaisivat olla nykyistä enemmän tekemisissä ruotsinkielisten kanssa ja puhua paremmin ruotsia, osoittaa e2:n tutkijoiden Ville Pitkäsen ja Jussi Westisen tutkimus. Puhut sie ruotsia? tutkimus suomenkielisten asenteista ruotsin kieleen ja ruotsinkielisiin "

Luin jotenkin huojentuneena tuota, sekä myös eilinen uutisointi nuorten suhtautumisesta kaksikielisyyteen/pakkoruotsiin , on muutosta huomattavasti  tapahtunut , kun suomi on eu:n liittynyt ja kielivalikoiman tarpeet ovat lisääntyneet .Ovathan juuri  nuoret niitä kieliosaajia joita suomi tulevaisuudessa tarvitsee. Miten tavallinen kansalainen sitten ymmärtää tuon  kyselyn tarkoituksen.

Ruotsin kieleenhän käytetään suhteettomasti veronmaksajien varoja, kun otetaan huomioon miten pienellä alueella ruotsia tarvitaan. Suomihan on jo  käytännössä  yksikielinen, johon englanti on tullut rinnalle  ,koska globaalinen kielimailma on ympärillämme muuttunut, kysehän on vain jo vallitsevan todellisuuden tunnustamisesta. Kielitaito kunniaan, pakollisina kielinä Suomessa vain suomi ja englanti, muut vapaaehtoisia ja valinnaisia kuntien kouluresurssien mukaan, kuten suuria EU-kieliä ranska, saksa, espanja venäjä... joten kielitaito kohenee pakkoruotsista irtipääsyn myötä. Nythän sitä valtion toimesta pakotetaan, ei suomalaisten omasta tarpeesta. Yksi syy politiikan vaikutus kouluopetukseen, jota osittain kielten kohdalla  tehdään maan sisäisiin tarpeisiin, ei muuttuvan mailman tarpeisiin

Pakkoruotsihan on epätoivoinen rkp:n poliittinen valtapeli, pitää yllä tätä kallista kaksikielijärjestelmää, joka ei sovellu 2000-luvulla ympärillä olevaan muutokseen, sekä muuttuvaan globaaliseen kieliympäristöön. Tämä pitäisi päättäjienkin tajuta, eikä jarruttaa luonnollista kielten kehitystä.

Yleisesti ottaen politiikkaan tulisi laatia tulosvastuu ja ulkoistaa sulle mulle, sukupolvea toiselle periytyvä vallan linnake. Asenteena vanhan säilyttäminen ja muutosvastarinta on yksittäisille politiikoille kannatettavaa, mutta myrkkyä kansantaloudelle.Myös äänestäjien tulisi tuntea vastuuta. Nykyisen poliittisen eliitin tärkein meriitti on säilyttää valta hinnalla millä hyvänsä

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Leikkikaksikielisyys viettää edelleen Magman kvasitutkimusten mukaan riemujuhliaan. Ja media toistaa kaikupoikana Magman ovelan aivopesun, jossa otetaan liberaaliutta leikkien yksi askel eteen ja kaksi askelta taakse ja läl-läl-lää, pakkoruotsi voi maassa edelleen hyvin.

Lisää vaan syrjäytyneille eli valtion tahallaan syrjäyttämille lukutaidottomille pojille pakkoruotsia, kyllä ne Pisa-tulokset siitä sillä simsalabimillä kohenevat. Milloin ihan vakavasti puhuen meille ja koko Suomen kansalle esitetään ja näytetään poikien loistavat Pisa-tulokset pakkoruotsissa? Minusta niitä ei enää saa pimittää. Muistamme, että peruskoulunsa päättäneitä lukutaidottomia poikia on Suomenmaassa ikäluokastaan 16 %. Miten nuo onnettomat selviävät elämässään ilman suomen kielen lukutaitoa? Eikö heille olisi pakkoruotsin tuntien sijasta voinut opettaa oman suomen kielen lukutaitoa?

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

En minä ainakaan eikä kaverini, joka pitää suomalaisten tolloutta maailmalla pakkoruotsin seurauksena.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Nyt en Pekka varmaan aivan täysin "hiffannut" pointtiasi? Raotatko esiinnostamaasi viisauden arkkua vielä vähän?

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#3
En ole kuullut ruotsalaisten puhuvan ulkomailla ruotsia kuin keskenään.

Ruotsin opiskelu on pois muista kielistä. Siksi niiden osaamistaso jää tankeroasteelle.

Ruotsalaisen on toki helpompi oppia esim. saksaa ja englantia. joten suomalainen tarvitsee enemmän aikaa niiden opiskeluun.

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

"Ruotsalaisen on toki helpompi oppia esim. saksaa ja englantia. joten suomalainen tarvitsee enemmän aikaa niiden opiskeluun."

Pekka oppisivat nyt edes tuon suomen kielen kun suomessa asuvat, tulisi huomattavia säästöjä muiden kielten opiskeluun. Heillä kyllä on ollut aikaa.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

""Suomenkieliset haluaisivat olla nykyistä enemmän tekemisissä ruotsinkielisten kanssa ja puhua paremmin ruotsia, osoittaa e2:n tutkijoiden Ville Pitkäsen ja Jussi Westisen tutkimus"

Mikäpä siinä, totta maar ruotsinkieliset ovat mukavaa porukkaa, joiden kanssa on aina mukava olla, mutta heitä näkee ja kuulee enää vain niin harvoin. Kaikki he, lähes 5 prosenttia kansasta puhuvat jo niin hyvää suomea, ettei tiedä mikä heidän äidinkielensä edes on.

Olavi kirjoitti myös täyttä asiaa syrjäytyneistä pojista, johon on helppo yhtyä. Vahinko vain, että päättäjät eivät tätäkään ongelmaa pysty näkemään ja poistamaan sen pakollisuutta mahdollisimman pian. Ongelma on nenän edessä, mutta tasapäisyys on etusijalla, vaikkei se oikeasti käytännössä edes koskaan toteudu. Toivottavasti Pisa-tutkimus tehdään siitäkin, jotta voimme yhdessä ihmetellä tuloksia...tai itkeä hukkaan heitettyä aikaa ja resurssien tuhlausta.

Käyttäjän OlaviSalokangas kuva
Olavi Salokangas

Aivan Kaija hyvä. Missä tuota suomenruotsalaista rariteettia voisi treffailla, että pääsisi kerrankin elämässään kunnolla laulamaan heelan gååria? Suomenruotsalaisiahan on mantereella nyt ainoastaan nuo vaivaiset 260 000, niin vähän, että he mahtuisivat yhteen nippuun pantuina komeasti vaikkapa Espooseen. Se ei ole paljon se. Ja tilastoihmiset toteavat heitä olevan 2050 paikkeilla vain puolet edellä mainituista eli vain 130 000. Onko meidän ymmärrettävä, että suomenkielisten lapset ponnistelevat kouluissamme yhä raivokkaasti pakkoruotsin parissa, jotta noilla perinteisen isäntävallan ja herrakansan hepuilla (vrt. 130 000) "riittäisi" 2050 vuonna(suomenkielisten orjien) yhä passareita ja palveluita.

Ja lukisinpa tosiaan suurella riemulla niitä aina ja yhä pimitettyjä poikien pakkoruotsin Pisa-tuloksia. Jokohan Sanni Grahn-Laasonen pian herää?

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

"Suomenkielisten asenteet ruotsia ja ruotsinkielisiä kohtaan eivät ole merkittävästi muuttuneet, vaikka vastakkainasettelut ja vihamielisyydet värittävät julkista keskustelua. Tämä tutkimus vahvistaa, että ruotsin kieli on tärkeä osa satavuotiasta Suomea." Kokonaiskuvan takana on kuitenkin huolestuttavia piirteitä , miten nuorten asenteet kehittyvät – vahvistuuko välinpitämättömyys tai kielteisyys. Toinen seurattava asia on kieli- ja kulttuuriryhmien välinen vuoropuhelu. Ilman arkista kanssakäymistä. Suomi on epäluulojen ja toisistaan eristäytyneiden kansalaisryhmien yhteiskunta."

Tämä tutkimus osoittaa että kieli on ajattelun väline ja jos sen hallitsee huonosti, on oletettavaa, että sen ymmärtäminenkin on vaikeaa. Ruotsin kielen yksi ongelma kouluopetuksessa suomenkielisillä on se, ettei sitä tarvita ja kohtaamisia on hyvin harvoin. Tämä tuo eriarvoisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa , kun julkista virkaa haetaan, koska oppimista ei arjessa tapahdu kun ei ole käyttöä niin ei ole. Ruotsinkielisellä suomen oppiminen on taas on päivittäin, joten kielen kohtaaminen ja oppiminen on luonnollista.Vuorovaikutusta ei synny ruotsin kielellä, aivan luonnollisista syistä, koska kieli rajoittaa.

Kyllä tämä tutkimus/kysely taas osoitti, miten valtamedia johdattelee suomalaisia, sitähän se on tehnyt vuosikymmeniä. Myös koko poliittinen järjestelmä on lahjottu tukemaan tätä pakkoruotsia, ja rapauttaa poliittista uskottavuutta.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Kielivalinnan pitää olla vapaa. Koulukieli tarvitaan. Mutta ei se pakkosuomi tai pakkoenglantikaan tartu sen paremmin.

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

"Kielivalinnan pitää olla vapaa. Koulukieli tarvitaan. Mutta ei se pakkosuomi tai pakkoenglantikaan tartu sen paremmin.!

"englanti on tullut rinnalle ,koska globaalinen kielimailma on ympärillämme muuttunut"
Aivan kuten Ruotsissa ja Ahvenemaalla.

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Ison kuvan takana on kuitenkin huolestuttava asia: suomenkieliset nuoret suhtautuvat vanhempia välinpitämättömämmin tai kielteisemmin ruotsin asemaan ja ruotsinkielisiin palveluihin. Tämä voi heijastua ruotsin asemaan tulevina vuosikymmeninä.

Nuorten asenteet ovat huomisen aikuisten – vanhempien ja päättäjien – asenteita, jos suuntaus jatkuu. Mitä tilanteelle voidaan tehdä?

Ainakin aika ja voimavarat kannattaa suunnata käytännön ratkaisuihin, ei ongelmien voivotteluun. Vapaa kielivalinta on luonnollinen ratkaisu, antaa nuorten itse sen ratkaista, eikä poliittisen pakkovallan.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Jairi; "Ainakin aika ja voimavarat kannattaa suunnata käytännön ratkaisuihin, ei ongelmien voivotteluun. "

Just niin. Nythän voivotellaan ja huokaillaan vain kuinka pakkoruotsivastustajat ovat jämähtäneet aina samaan lauluun, (lue jäkätykseen:)... Näinhän se on, kun mitään parannusta ei näytä tapahtuvan näiden vuosikymmenien aikana, kun tästä on kirjoitettu ja puhuttu väsyksiin asti.

Olisiko joku muu keino parempi? En ole sitä vielä itse keksinyt, joten toistelen näitä samoja "laulujani" ja vastapuoli tekee samoin:) He eivät koskaan ota kantaa mihinkään muuhun kuin menneeseen maailmaan,...näin on ennenkin ollut:) "Suomi kuuluu länteen, jos sillä vain on edelleen pakkoruotsi" EU:lla ei näytä olevan tässä pelissä mitään virkaa, eikä myöskään Nato-puheilla. Itse olen eurooppalainen henkeen ja vereen asti:)

Pitää vain kärsivällisesti odottaa vanhojen ihmisten poistumista päättäjien paikoilta, ja nuoret tekevät ja toimivat sitten niin kuin koko Suomelle on parasta ja järkevintä toimia.

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Tutkimuksessa: Asennoitumisessa poliitikoilta edellytettäviin kielitaitoihin on sen sijaan tapahtunut muutoksia. Vielä vuonna 2008 noin 80 prosenttia koki, että johtavien poliitikoiden on osattava sekä suomea että ruotsia. Sen jälkeen näin ajattelevien osuus on vähentynyt asteittain. Muutos on ollut näkyvissä myös politiikassa: molempien kotimaisten kielten hallitsemista ei pidetä enää välttämättömyytenä. Vastaavanlaista asennemuutosta on havaittavissa myös suhtautumisessa virkamiesten kielitaitovaatimuksiin.

Vuonna 2008 kaksi kolmesta suomalaisesta ajatteli olevan oikein, että valtion virkoihin edellytetään todistusta ruotsin kielen taidosta. Nyt enää puolet on sitä mieltä, että kaikilta valtion virkamiehiltä on edellytettävä hyvää ruotsin kielen taitoa. Virkamiesten ei arvioida osaavan ruotsia kovin hyvin tälläkään hetkellä. Mielenkiintoinen kysymys onkin, missä määrin asenteisiin on vaikuttanut Suomen kansainvälisen toimintaympäristön muutos.

Suomen liittyminenEuroopan unioniin vuonna 1995 muutti monin tavoin virkamieskunnan kielitaitovaatimuksia ja mahdollisesti asenteita, kun englannista, ranskasta ja saksasta tuli tärkeitä työkieliä ruotsin kielen rinnalle. Miten näihin haasteisiin vastataan, riippuu ainoastaan poliittisten päättäjien tahtoa päivitettyä muuttuva kieliympäristö suomessa.

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

"Suomenkieliset haluaisivat olla nykyistä enemmän tekemisissä ruotsinkielisten kanssa ja puhua paremmin ruotsia, osoittaa e2:n tutkijoiden Ville Pitkäsen ja Jussi Westisen tutkimus."

Asiaa on tarpeetonta pohtia järkiperäisesti sillä Suomen kielipolitiikassa ei yleensäkään ole järkeä_ Erityisesti nuo kansamme valitsemat 200 luottohenkilöä- tai ainakin suurin joukko heistä - ovat menettäneet todellisuuden tajunsa. He kumartavat vähemmistölle ja pyllistävät enemmistölle. Siitä heitä historiankirjoittajat aikanaan moittikoon.

Asia yksinkertaistuna:
Kieli on ajattelun väline ja ja jos sen hallitsee huonosti, on oletettavaa, että sen ymmärtäminenkin on vaikeaa.
Ruotsin kielen yksi ongelma kouluopetuksessa suomenkielisillä on se, ettei sitä tarvita ja kohtaamisia on hyvin harvoin, koska oppimista ei arjessa tapahdu kun ei ole käyttöä niin ei ole.

Ruotsinkielisellä suomen oppiminen on taas on päivittäin, joten oppiminen on luonnollista.Koko ikäluokka pakotetaan valtion toimesta opiskelemaan pakkoruotsia, ja vieläpä enemmistö vastoin tahtoaan, tämäkö demokratiaa

Näillä tutkimuksilla ei anneta todellista kuvaa ongelmasta, eihän kenelläkään ole suomenruotsalaisuutta mitään vastaan, yksinkertaistettuna vain "pakkoruotsia"

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Jairi: "Näillä tutkimuksilla ei anneta todellista kuvaa ongelmasta, eihän kenelläkään ole suomenruotsalaisuutta mitään vastaan, yksinkertaistettuna vain "pakkoruotsia"

Tätäkään ei millään tahdota ottaa todesta, vaan jatkuvasti meitä soimataan "vihasta" ruotsinkielisiä vastaan. Se on tietysti vain heidän ikioma paljon käytetty taktiikkaansa, - kuten yleisesti sanotaan: "niin hyökkäys on paras puolustus".

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Kyselyn mukaan ruotsinkielisille kielikysymykset ovat puolestaan elintärkeitä. Kielikysymyksen politisoituminen heijastuu erityisesti ruotsinkielisten kokemusmaailmaan. Ruotsinkieliset esimerkiksi näkevät isoja puutteita ruotsinkielisissä julkisissa palveluissa ja ovat huolestuneita uudistuksista, jotka voivat heikentää heidän asemaansa. Suomenkielisillä on vaikeuksia tunnistaa näitä huolia. Päinvastoin, moni ajattelee tämänkin tutkimuksen valossa, että ruotsinkielisillä on asiat erinomaisesti, jopa liian hyvin.

Kyselylomake onkin tehty ilman että olisi selvästi tuotu esille näitä kustannusrasitteita ja mitä palvelut maksaa- toisin sanoen eihän kenelläkään ole ruotsinkielisiä vastaan, vaan turhaa kieliresussien ja kustannuksien haaskausta,jossa 3% vähemmistö vaatii kielellisiä etuja/ oikeuksia-peruslakiin vedoten,joka juuri tuo eriarvoisuutta suomenkielisille, Perustuslaissa ei sanallakaan ole mainittu, että kaikkien on pakko opetella pakkoruotsia- tästä....tästä ainoastaan on kysymys.
Lisäksi eihän tälläinen tutkimus tue muuttuvaa ymärillä olevaa globaalisia kielitarpeita.Nythän politiikka ohjaa kielitarpeita, ilman että asintuntijoita kuullaan.Tutkimuksen kysely oli lähinnä suhtautuminen ruotsin kieleen.

Kannatan ajatusta:Björn Wahlroosin mukaan prosessi, jolla nyt tulkitaan perustuslakia, ei ole oikeusvaltiolle kunniaksi.

Pankkiiri Björn Wahlroos ei usko, että perustuslain säätäjät ovat tarkoittaneet, että laki toimisi niin kuin se nyt toimii.
Mitä enemmän maallikona syventyy perustuslakiin, sitä enemmän lievä myötähäpeän fiilis siitä tulee, hän sanoi tuoreen pamflettinsa Hiljainen vallankumous esittelytilaisuudessa Helsingissä maanantaina.

Wahlroosin mukaan prosessi, jolla nyt tulkitaan perustuslakia, ei ole oikeusvaltiolle kunniaksi, ja siksi sille täytyisi välttämättä tehdä jotain. Tämä lausuma sopisi kyllä tähän kaksikielisyydenkin perustuslakiin

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

KP 23.11 ) "Sanni Grahn-Laasonen painottaa laaja-alaista yleissivistystä lukiossa"
-siteraan:tulevaisuudessa korostuu laaja-alainen yleissivistys, painottaa opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen. Valmiuksien heikkeneminen näkyy vieraiden kielten ja matematiikan taidoissa kertoo projektipäällikkö Tiina Silander opetus ja kulttuuriministeriöstä, hänen mukaan vain kahta kieltä opiskelevien määrä on kasvanut, ja muita kuin englantia luetaan A-kielenä verrattain vähän.".....

Mitä tilanteelle voidaan tehdä? Ainakin aika ja voimavarat sekä resussit kannattaa suunnata käytännön ratkaisuihin, ei ongelmien voivotteluun. Vapaa kielivalinta olisi luonnollinen ratkaisu, antaa nuorten itse sen ratkaista, eikä poliittisen pakkovallan.

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Kieli on ajattelun väline ja ja jos sen hallitsee huonosti, on oletettavaa, että sen ymmärtäminenkin on vaikeaa.

Ruotsin kielen yksi ongelma kouluopetuksessa suomenkielisillä on se, ettei sitä tarvita ja kohtaamisia on hyvin harvoin, koska oppimista ei arjessa tapahdu kun ei ole käyttöä niin ei ole. Ruotsinkielisellä suomen oppiminen on taas on päivittäin, koska oppimisympäristö on suomenkielinen, joten oppiminen on luonnollista. Tämä on se suurin ongelma.Ruotsinkieliset kyllä osaavat suomen kielen, mutta kuitenkin vaativat kaksikielisiä palveluja, tukeutuen perustuslain taakse.

Suomen kieli on kuitenkin vallannut kielimailmaa kieli-vähemmistössä , nykypolvi taitaa jo suomen kielen.Tämä sitten aiheuttaa kieliriitaa, koska pienen marginaalikielen opetus suomenkielisille on kustannuksen sekä resussien tuhlausta. Vapaa kielivalinta kouluopetuksessa ruotsinkielisten näkökulmasta, taas koetaankin uhkaksi näille kaksikielisille palveluille. Luonnollinen valinta olisi englanti pakollisena, muut vapaa valinteisina kuntien tarpeitten mukaan.

Esim kalliista kaksikielisyydestä on : Kuntatyönantajat maksavat myös muutamia muita kuukausittain maksettavia palkanosia. Tutuin näistä on kielilisä, jota voidaan maksaa muun muassa toisen kotimaisen kielen tai viittomakielen hallinnasta. Kielilisä ei saa olla enään automaatio, kuten nyt kuntatyönantajien ohjeistuksissa on annettu. Vuonna 2015 Suomen 33 kaksikieliselle, maksettiin kielilisää noin 94 miljoonaa euroa normaalien valtionosuuksienlisäksi , summa on niin merkitävä että tällä tulonsiirrolla saadaan 33-ruotsinkielistä kuntaa tukemaan poliitisesti tätä järjestelmää.Outoa on, että suomalaisessa yhteiskunnassa. ruotsinkielinen mitataan kielilisällä noin 10 prosenttia arvokkaammaksi kuin saman kunnan suomenkielinen,. Kielilisä myös eriarvoistaa työyhteisöä kun ammattitaitoa mitataan ruotsin kielen osaamisen perusteella.

Meillä mailma muuttuu ympärillämme ja kielten monipuolistuminen olisikin suomelle tärkiää. "Projektipäällikkö Tiina Silander opetus ja kulttuuriministeriöstä, hänen mukaan vain kahta kieltä opiskelevien määrä on kasvanut, ja muita kuin englantia luetaan A-kielenä verrattain vähän."

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset