JairiPalonen

Vaalikoneessa ei pakkoruotsia

Suomessa on menty yli siinä, että perusteltu kritiikki koetaan myös vihapuheena. Vihapuheen kasvun taustalla ovat yhteisöllisyyden heikentyminen ja tunne siitä, että vaikuttamismahdollisuudet ovat vähentyneet. Vihapuheessa ei ole kyse pelkästään loukkaavista ja herjaavista sanoista, vaan kyse on ilmiöstä, joka heijastaa yhteiskunnassa vallitsevia rakenteita ja asenteita.

Vihapuhetta ruokkii yhteiskunnassa vallitseva eriarvoisuus, valtarakenteet, sekä eri ryhmiin kohdistuvat jotka poikkevat suomalaisesta elämäntavasta, ja arvoista.Jotka koetaan uhkiksi turvallisuudelle ja hyvinvoinnille. Vihapuhe vaikuttaa haitallisesti paitsi sen kohteiksi joutuneisiin yksilöihin, myös koko yhteiskuntaan, syy yhteys löytyy poliittisesta heikkoudesta tehdä päätöksiä, jotka kansa kokee oikeudenmukaiseksi, luottamus poliittiseen päätöksentekoon on heikentynyt.

Maahanmuuttokriittinen puhe arvostelee järjestelmää ja poliittisia tahoja, mutta ei ihmisiä, jotka käyttävät järjestelmän sallimia keinoja. Onko hyvä , että vihapuheeseen vastataan ylimielisesti ja yritetään vaientaa toisenlaiset mielipiteet kokonaan. Vihapuheen tunnistamiseksi tulee myös tunnistaa yhteiskunnassa esiintyviä eriarvoisuutta tuottavia valtarakenteita. Joillain ryhmillä on suomessa on enemmän valtaa ja etuisuuksia sekä mahdollisuuksia kuin toisilla.

Esim. kielilaki (pakkoruotsi) joka syrjii monellakin tavoin valtaväestöä, joka ei vastaa tämän päivän globaalista kielimailmaa.Ruotsinkieli ei tuo lisäarvoa kansantalouteen, vaan rasittaa suomalaista taloutta, Lisäksi se on kustannustehoton, koska kaksikieliset palvelut on mahdoton yhtälö koko suomea ajatellen. Tässä poliittinen eliitti on erkaantunut tavallisesta kansasta, ja ruokkivat itse päätöksillään suomalaista vihapuhetta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Minä olen ihmetellyt ihan samaa? Vain meidän Espoon omassa Länsiväylässä on niin liberaalinen toimituskunta, että siellä sekin asia vaalikoneessa kysytään. Harvinaista herkkua tänään:) Minäkin olen näin vanhaksi elänyt, eikä koskaan ennen ole tehty vaalikoneen kysymyksiä ilman tätä kielikysymystä. Määräys ehkä tullut korkeammalta taholta?

Muutenkin Länsiväylässä näyttää olevan ajan hermolla olevia, ja myöskin fiksumpia toimittajia, joille uudistus Suomenkin kielilakiin Ruotsin ja Ahvenanmaan tapaan kelpaisi hyvin esimerkiksi.

Vai pitäisikö sanoa he ovat poikkeuksellisen rohkeita oman tien kulkioita, eivätä ole sitoutuneet vallitsevaan tiukkaan pakkokäsitykseen, että ruotsi menee aina suurempien ja eniten puhuttujen kielten ohitse. Tai sitten siellä on myös enemmän toimittajia, joilla on talouselämän tuntemusta enemmän kuin muilla median edustajilla.

Toimituksen poiminnat